Tärkeintä kaikessa muutoksessa on ymmärtää, ettei muutos tapahdu yhdessä yössä. Muutosta ei voi viedä maaliin ylhäältä alas väkevän vision voimin tai edes alhaalta ylös, niin että aletaan vain tehdä asioita, vaan se vaatii kumpaakin. Olisi helppoa, jos voisi suoralta kädeltä luetella parhaat käytännöt, joilla yrityksestä kuin yrityksestä tehdään ketterä. Pelkkä toiminnan rakenne ja prosessit eivät kuitenkaan vielä tee yrityksestä ketterää. Jos toiminta ei kehity jatkuvalla syötöllä, kyse ei ole ketteryydestä vaan toiminnan uudesta organisointitavasta.
Ketteryys vaatii systeemistä ajattelua, ja sen tavoitteena on tehdä organisaatiosta itseohjautuva ja alati kehittyvä asiakasarvon tuottaja. Perinteisesti organisaatioita kehitetään tunnistamalla nykytilan ja tavoitetilan välinen erotus, tekemällä sitten suunnitelma tavoitetilaan pääsemiseksi ja jatkamalla uudella kaavalla eteenpäin.
Tärkeintä muutoksessa on istuttaa organisaatioon itseohjautuvuus ja kyky kehittää toimintaa jatkuvasti, jotta todella voidaan puhua ketteryydestä. Muutos siis vaatii kaikkien osallistamista, ja siinä on kyse ennen kaikkea laaja-alaisesta ajattelutavan muutoksesta. Ketteryys jakaa organisaation päätöksenteon pieniin palasiin, jolloin koko systeemi kehittyy päivittäin tehtävien, kymmenien päätösten voimalla.
Ketteryyteen muuntautumisessa tarvitaan ymmärrystä siitä, että organisaatiossa on tilaa kehitykselle, halua muuntautua muuntautumiskykyiseksi, kykyä toimia ketterästi ja luoda liike-energia muutoksen ympärille juhlistamalla pieniä voittoja sekä viedä ketteryys käytäntöön yrityksen kaikilla tasoilla, jotta käytänteistä tulee pysyviä. On hyvä ymmärtää, että koko organisaation pitää käydä läpi sama muutos, mutta muutos etenee eri ihmisillä eri tahtiin. Tämän takia onkin tärkeää, että varhaiset tarttujat ja johtajat luovat asiasta ymmärrystä ja halua viedä prosessi läpi sekä markkinoivat ketteryyden etuja aktiivisesti eri käänteissä.
Huomioi nämä seikat viedessäsi muutosta käytäntöön: